Rekrytointi - Investointi yrityksen tulevaisuuteen

Monet yritykset ja organisaatiot tuskailevat, kun osaavaa henkilöstöä on nykyisin vaikea saada. Omassa muistissani on vastaavanlaiset haasteet menneiltä vuosilta. Joskus toivoin, että voisin heittää yläkerran työhuoneeni ikkunasta ison verkon alas ja rekrytoida haaviin jääneet. Eipä siinä vaiheessa pidemmän tähtäyksen investoinnit tulleet mieleen.

Riitta Tolvanen

Äkkiseltään tuntuu aika kovalta ajatella ihmisiä investointina

Kun yritys suunnittelee investoivansa johonkin uuteen, tuotannon kannalta tarpeelliseen laitteeseen, siitä tehdään yleensä investointisuunnitelma ja laskelmat takaisinmaksuajasta. Hankintapäätös tehdään huolellisen harkinnan pohjalta.


Miten tämä sitten liittyy rekrytointiin? Pohditaan asiaa esimerkkilaskelman avulla:

• Kokonaisansio 3.807 €/kk (Tilastokeskus, ansiotasoindeksi, 4. vuosineljännes 2022)
• Jos henkilösivukulut lasketaan 30 % mukaan => 4.949 €/kk
• Vuosikustannus lomarahoineen 12,5 x 4.949 € = 61.863 €/vuosi
• Jos työsuhde kestää 5 vuotta, investointi on 309.318 €

Tähän pitäisi laskea vielä päälle rekrytointiprosessin kustannukset ja siihen käytetty työaika.


Kyseessä on ilmiselvä investointi, johon kannattaa käyttää yhtä huolellista harkintaa kuin esim. laiteinvestointeihin. Tosin tehtävä ei ole niin yksinkertainen kuin laitteiden kohdalla. Jokainen ihminen on erilainen ja heillä on omat toiveensa, odotuksensa ja arvomaailmansa. Nykyajan työmarkkinoilla kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa.


Yrityksen strategiaa voivat toteuttaa vain ihmiset

Siksi rekrytointien on syytä pohjautua strategian mukaisiin tavoitteisiin ja osaamistarpeisiin, ja mikä on rekrytoitavan henkilön toivottu lisäarvo organisaatiolle. Lisäksi on hyvä pohtia, halutaanko palkata henkilö, joka istuu nykyiseen organisaatiokulttuuriin ja arvomaailmaan, vai halutaanko uuden työntekijän tuovan muutoksen tuulia mukanaan. Samalla on hyvä varmistaa, että organisaatio on valmis ottamaan vastaan erilaisuutta.


Rekrytointi oman organisaation ulkopuolelta on kallis, työläs ja aikaa vievää prosessi

Usein unohdamme sen, että organisaation sisältä saattaa löytyä potentiaalia, jota emme ole vielä tunnistaneet. Joskus on käynyt niinkin päin, että esihenkilö on tunnistanut henkilön potentiaalia enemmän kuin henkilö itse. Kun asiasta keskustellaan yhdessä, on mahdollista päästä hyvään lopputulokseen niin organisaation kuin henkilönkin näkökulmasta.


Laitteita pitää huoltaa ja ohjelmistoja päivittää

Tämä koskee myös henkilöstöä. Kun henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä pidetään hyvää huolta, ihmiset pystyvät hoitamaan tehtäviään hyvillä mielin ja tuottavasti. Tähän tarvitaan myös empaattista, silti jämäkkää johtamista. Näin strategian tavoitteetkin saadaan toteutumaan.


Suomesta löytyy mielenkiintoista, tutkittua tietoa hyvinvoinnin vaikutuksesta henkilöstötuottavuuteen

Esimerkkeinä mainittakoon Ossi Aura, Marko Kesti ja Hintsa Performance. Tämän blogikirjoituksen innoittajana on mm. kirja Henkilöstö – strateginen investointi? / Markku Kaijala ja Riitta Tolvanen, Kauppakamari 2020.


Riihimäki-Hyvinkään kauppakamarin HRA-ohjelma antaa rekrytoiville henkilöille hyvät valmiudet toteuttaa rekrytoinnit ammattitaitoisesti, investointina yrityksen tulevaisuuteen. Palautteet ohjelmasta ovat olleet erinomaiset.


Riitta Tolvanen

Henkilöstöjohtaja (eläkk.), mentori
Ri-Hy kauppakamarin HRA tutkintolautakunnan jäsen
Henkilöstöjohdon ryhmä HENRYn Rekryverkoston perustaja- ja aktiivijäsen