Kauppakamarikysely: Yhä harvempi yritys rekrytoi kansainvälisiä osaajia: ”Ongelmana ei ole halu tai asenne, vaan käytännön esteet”

Kauppakamarien osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä 24 prosenttia kertoo rekrytoineensa kansainvälisiä osaajia viimeisen viiden vuoden aikana. Osuus on laskenut selvästi viime vuosina: vuonna 2025 rekrytoineita oli 28 prosenttia vastanneista ja vuonna 2024 vielä 37 prosenttia. Rekrytointeja jarruttavat erityisesti osaajien löytäminen, lupa- ja viranomaisprosessit sekä kielitaitoon liittyvät haasteet.

Samaan aikaan kolme neljäsosaa kansainvälisiä osaajia rekrytoineista yrityksistä arvioi kokemuksensa myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi. Myönteisten kokemusten osuus on myös kasvanut viime vuosina.

”Yritysten kokemukset kansainvälisistä rekrytoinneista ovat huomattavasti myönteisempiä kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Kielteisiä kokemuksia raportoi vain neljä prosenttia kansainvälisiä rekrytointeja tehneistä vastaajista.

Käytännön esteet ja byrokratia jarruttavat rekrytointeja

Hieman yli neljännes yrityksistä ei ole vielä rekrytoinut kansainvälisiä osaajia, mutta voisi harkita sitä. Sen sijaan lähes puolet yrityksistä ei ole rekrytoinut kansainvälisiä osaajia eikä myöskään suunnittele sitä.

Kysely tulosten mukaan suurimmat erot rekrytoineiden ja vasta harkitsevien yritysten välillä liittyvät osaamiseen rekrytoinnin alkuvaiheessa: osaajien löytämiseen, lupa-asioiden hoitamiseen ja viranomaisasiointiin. Työpaikan arjessa, kuten monikielisen ja -kulttuurisen henkilöstön johtamisessa, erot ovat pienempiä.

”Monessa yrityksessä ongelmana ei ole halu tai asenne, vaan käytännön esteet. Kansainvälisen osaajan palkkaamisesta pitää tehdä yrityksille nykyistä helpompaa: maahantulon palvelupolkua pitää sujuvoittaa ja tarvetta fyysiseen asiointiin vähentää. Myös saatavuusharkinnasta olisi aika luopua”, Pulkkinen sanoo.

Yritykset, jotka eivät harkitse kansainvälisiä rekrytointeja, korostavat erityisesti sitä, että työtehtävät edellyttävät äidinkielen tasoista suomen tai ruotsin kielen osaamista. He myös arvioivat valmiuksiaan ottaa kansainvälisiä osaajia osaksi työyhteisöä ja perehdyttää heitä tehtäviin selvästi muita heikommiksi. Lisäksi merkittävä osa yrityksistä arvioi, ettei niillä ole tarvetta lisätyövoimalle.

”Kieli on edelleen yksi merkittävimmistä kansainvälisten rekrytointien pullonkauloista. Kyse ei ole vain yksilöiden kielitaidosta, vaan myös työpaikkojen valmiudesta hyödyntää monikielisyyttä osana liiketoimintaansa”, Pulkkinen sanoo.

Pulkkisen mukaan Suomessa tulisi panostaa nykyistä tavoitteellisemmin kielten oppimiseen jo peruskoulusta lähtien. Samalla yrityksille tulisi tarjota enemmän käytännönläheistä tukea, suoria kontakteja kansainvälisiin osaajiin sekä palveluja yrityksille, joilla on tunnistettu tarve uusille osaajille.

”Heikosta työllisyystilanteesta huolimatta Suomessa on paljon tehtäviä, joihin yritysten on vaikeaa löytää tekijöitä. Samaan aikaan moni yritys olisi valmis harkitsemaan kansainvälisen osaajanpalkkaamista. Seuraava kasvuloikka syntyy, jos onnistumme muuttamaan harkinnan rekrytoinneiksi”, Pulkkinen toteaa.

Kyselyyn vastasi yli 850 yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen

Eniten kyselyyn vastasi yrityksiä palvelualoilta (42 %), mutta lisäksi vastaajia oli teollisuudesta (24 %), kaupan alalta (11 %), rakentamisesta (9 %) sekä muilta toimialoilta (14 %).

Henkilöstömäärältään 43 % vastanneista yrityksistä oli alle 10 työntekijän yrityksiä, 33 % 10-49 työntekijän yrityksiä ja yli 50 työntekijän yrityksiä oli 24 % vastaajista.

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 17.8.-23.8.2025 ja siihen vastasi 885 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Vastaajajoukko koostui pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Eniten kyselyyn vastasi palvelualan yritykset. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu täällä.