Milloin työsuhteen ehto voi tulla työnantajaa sitovaksi vakiintuneen käytännön perusteella?

Työnantajan ja työntekijän yhteisesti noudattama menettely tai työnantajan yksipuolisesti myöntämä etuus voi joskus vakiintua työsuhteessa sitovaksi ehdoksi, vaikka siitä ei ole nimenomaisesti sovittu.

Käytännön on ensinnäkin pitänyt kestää pitkähkön ajan, mutta vakiintumista ei arvioida pelkästään ajan kulumisen perusteella. Käytännön keston lisäksi merkitystä on muun muassa sen toistuvuudella, miten siihen on päädytty, miten selkeästä käytännöstä on ollut kyse ja miten johdonmukaisesti käytäntöä on noudatettu.

Palkkaus ja työsuhteeseen välittömästi liittyvät taloudelliset etuudet voivat vakiintua todennäköisemmin kuin esimerkiksi työaikaa koskevat, lähtökohtaisesti työnantajan työnjohto-oikeuden alle kuuluvat järjestelyt. Lahjanluontoiset käytännöt eivät yleensä vakiinnu, eivät myöskään aitoon erehdykseen perustuvat käytännöt.

Työsuhteen ehto voisi vakiintua esimerkiksi silloin, jos työnantajan on ainakin pitänyt tietää poikkeavasta, työntekijälle lakia ja työehtosopimusta edullisemmasta palkanmaksukäytännöstä, mutta se ei ole siihen puuttunut, vaan on antanut käytännön jatkua.

Vakiintumisen välttämiseksi työnantaja voi ilmoittaa tiettyä yksipuolisesti päättämäänsä etuutta myöntäessään nimenomaisesta ja selkeästä varaumasta, jonka mukaan etuus koskee ainoastaan esimerkiksi tiettyä kalenterivuotta ja että työnantaja päättää sen myöntämisestä ja ehdoista vuosittain.


Kati Mattinen
juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari


Alkuperäinen artikkeli julkaistu täällä. Neuvontapalvelu on maksuton Helsingin seudun, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Rauman, Riihimäen-Hyvinkään, Satakunnan ja Turun Kauppakamarien jäsenyrityksille. Kauppakamareiden jäsenyritykset saavat HRA-koulutuksen jäsenetuhintaan.