S-ryhmä rekrytoi kansainvälisiä osaajia: Monien mahdollisuuksien muutospolku

Viime vuosien väestötilastot ovat nostaneet esiin faktan, jonka mukaan Suomi ei jatkossa pärjää ilman maahanmuuttajia ja heidän alati kasvavaa työpanosta.

Tämä on havaittu myös S-ryhmässä, jonka henkilöstö koostuu jo yli 80 eri kansallisuudesta. S-ryhmään kuuluvat työnantajayritykset ja alueosuuskaupat ovatkin viime vuosina kehittäneet toimintamalleja maahanmuuttajien työllistämiseen. Kansainvälistä rekrytointia tehdään huolellisesti, kokeneiden kumppaneiden kanssa, ja perehdytykseen sekä työn ohjaukseen satsataan. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan työtä suunnitellaan ja muokataan yksilölliset tarpeet huomioiden. Positiivinen ja oppimismyönteinen asenne ratkaisevat.

S-ryhmän suurimman alueosuuskaupan HOK-Elannon HR-koordinaattorin Sini Kullaan mukaan tässä yhteydessä ollut hyvä linjata muun muassa kielivalintoja.

”Yrityksen virallinen kieli on edelleen suomi. Henkilöstön tuki- ja kommunikaatiokielenä on kuitenkin englanti, jota suurin osa ymmärtää ja osaa”, Kullaa selvittää.

HOK-Elannon HR-asiantuntija Jukka-Pekka Kantalan mukaan matkan varrella on muuttunut moni muukin asia. Aiemmin hyviksi miellettyjä toimintatapoja ja käytäntöjä on pitänyt tutkailla entistä tarkemmin myös maahanmuuttajien näkökulmasta.

”Käytännössä tämä on uusille työntekijöille, esihenkilöille, työyhteisöille ja koko organisaatiolle jatkuva, mutta samalla antoisa oppimisprosessi”, Kantala toteaa.

Kieli on avain myös työyhteisöön

S-ryhmän rekrytoinneissa maahanmuuttajat ovat aina samalla viivalla kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Pääosa ulkomaisista työntekijöistä on tullut Suomeen lähialueilta, ja sodan myötä etenkin Ukrainasta. Monilla kotimaa on kuitenkin Euroopan ulkopuolella.

Esimerkiksi HOK-Elannossa viikoittain järjestettävissä uusien työntekijöiden perehdytyksissä on käytössä materiaali, jossa suomen- ja englanninkielinen sisältö ovat rinnakkain.

”Lisäksi aloimme järjestää suomen kielen lähiopetusta, jossa keskitytään arkisissa työtehtävissä tarvittavaan suulliseen kielitaitoon. Oma työpaikka on useimmiten paras paikka oppia uutta kieltä. Sitä kautta pääsee paremmin sisälle työyhteisöön ja yhteinen kieli helpottaa myös kotoutumista”, Kullaa muistuttaa.

Koulutuspanoksia laitetaan myös esihenkilöiden koulutukseen, sillä useimmiten he ovat uusien työntekijöiden tärkeimpiä tukihenkilöitä.

”Koulutukset ja valmennukset antavat työkaluja monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen. Kaikessa lähtökohtana on henkilöstön oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Jokainen työtehtävä ja työntekijä on meille yhtä tärkeä”, Kullaa muistuttaa.

Osaajakisa kiristyy

S-ryhmälle vieraskielisen työvoiman työllistämisen kehittäminen on tärkeää ja viime vuosina siitä on tullut myös kilpailutekijä. Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus esimerkiksi pk-seudun väestöstä on noussut jo 20 prosenttiin, ja kasvaa lähivuosina edelleen.

”Meidän on pystyttävä palvelemaan tätä asiakaskuntaa entistä paremmin joko englanniksi tai heidän omalla äidinkielellään. Myös osaajakilpailu tulee kiristymään. Valmiiksi monikulttuurinen työyhteisö on vieraskieliselle hakijalle todennäköisesti kiinnostavampi ja helpompi vaihtoehto”, Kantala toteaa.

Mikään työyhteisö ei muutu monikulttuurisemmaksi ja viihtyisämmäksi pelkillä rekrytoinneilla ja kieltenopiskelulla. Sen lisäksi tarvitaan avointa keskustelua ja viestintää, yhteisten pelisääntöjen kirkastamista sekä huolellista perehdytystä, Kantala ja Kullaa painottavat.

Esihenkilöt ovat tässä kohtaa paljon vartijoina. ”Täkäläiset käytännöt ja työkulttuuri voivat olla ulkomailta tuleville täysin vieraita. Heidän voi olla vaikea esimerkiksi käsittää, miksi he eivät voi tehdä 12-tuntista työpäivää. Sekin saattaa kummastuttaa, että työnjohdon kanssa pystyy keskustelemaan täysin tasavertaisesti”, Kullaa listaa.

Onko jossain kohtaa vielä kaipuuta entiseen?
”Ei todellakaan, sillä monikulttuurisuus on tuonut työyhteisöihin paljon positiivista ja uutta ajattelua. On ihan hyvä huomata, ettei meidän suomalaisten tapa tehdä asioita ole aina se ainoa oikea”, hr-kaksikko painottaa.

Entä mikä on viesti niille yrityksille, jotka edelleen pohtivat ulkomaalaisen työvoiman rekrytointia?
”Rohkeasti vain liikkeelle, vaikka kaikki ei olisikaan valmista. Tärkeintä on varata aikaa sekä panostaa avoimeen viestintään, perehdytykseen ja esihenkilötyöhön”, Kantala ja Kullaa evästävät.

Kulttuurien kirjo kasvaa

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2024 lopussa runsaat 610 000 äidinkieleltään vieraskielistä asukasta. Määrä kasvoi edellisvuodesta liki 52 000:lla.

Koko väestöstä vieraskielisten osuus oli viime vuoden lopussa noin 11 prosenttia. Samaan aikaan äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä väheni lähes 20 000 henkilöllä.
Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkielenään venäjää puhuvat (noin 102 500), viroa ⁠puhuvat (lähes 50 000) ja arabiaa puhuvat (runsaat 43 500).

Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2024 aikana yli 32 000 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin lisäys 60 vuoden kuluessa. Yli kolmannes kasvusta selittyy Ukrainan kansalaisilla. Heistä runsaat 13 000 sai viime vuonna kotikunnan Suomesta.

Lähes puolet kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä asuu pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna heitä on eniten Vantaalla (29 %), Espoossa (25 %) ja Närpiössä (23 %).

Teksti Timo Sormunen