Työnantajan työn tarjoamisvelvoitteen ulottuminen toiseen yhtiöön

Lähtökohtaisesti työtä tarjotaan vain siitä yrityksestä, josta työnantaja on irtisanomassa työntekijän. Työn tarjoamisvelvollisuus voi kuitenkin ulottua työnantajayrityksen lisäksi toiseenkin yritykseen, kirjoittaa työoikeusjuristi Maaria Uusi-Simola.


Lähtökohtaisesti työtä tarjotaan vain siitä yrityksestä, josta työnantaja on irtisanomassa työntekijän

Työn tarjoamisvelvollisuus voi kuitenkin ulottua työnantajayrityksen lisäksi toiseenkin yritykseen. Työnantaja, joka tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa henkilöstöasioissa toisessa yrityksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella, on velvollinen selvittämään muun työn tarjoamisvelvollisuuden tällaisista yhtiöistä ennen irtisanomista. Työn tarjoamisvelvollisuus ei rajoitu pelkästään konserniyrityksiin, vaan se voi syntyä myös muissa yritysryhmissä, riippumatta yritysten tai määräysvaltaa käyttävän tahon oikeudellisesta muodosta.


Työn tarjoamisvelvollisuuden perusedellytyksenä on, että työnantajayritys käyttää määräysvaltaa yrityksessä, josta työtä olisi tarjottava

Hallituksen esityksen mukaan se, että työvoimaa vähentävällä yrityksellä on määräysvalta toisessa yrityksessä, ei merkitse, että työvoimaa vähentävän yrityksen työn tarjoamisvelvollisuus ulottuisi kyseiseen yritykseen, vaan lisäksi edellytetään yritysten toimintojen riittävää yhteisyyttä. Arvioitaessa yritysten toimintojen yhteisyyttä oikeuskäytännössä on kiinnitetty huomiota erityisesti yritysten henkilöstöasioiden hoidon yhteisyyteen, toimialojen samankaltaisuuteen ja liiketoimintojen yhteisyyteen.

  • Henkilöstöasioiden hoidon yhteisyyttä arvioitaessa on tarkasteltu muun muassa sitä, onko yrityksillä ollut yhteinen työnjohto tai keskitetty työhönotto. Lisäksi on kiinnitetty huomiota siihen, missä määrin työntekijöitä on siirtynyt yritysten välillä yritysryhmän sisällä sekä onko yrityksillä ollut yhteinen palkkakirjanpito.
  • Samaan yritysryhmään kuuluvien yritysten toimialojen samankaltaisuutta on painotettu oikeuskäytännössä, sillä toimialojen samankaltaisuus johtaa usein yhteistoimintaan yritysten välillä ja osoittaa, että ne muodostavat yhden toiminnallisen kokonaisuuden. Jos taas yritykset toimivat eri toimialoilla, työntekijän sijoittaminen toiseen yritykseen ei usein ole mahdollista, koska työntekijältä saattaa puuttua kyseisen alan koulutus, ammattitaito tai työkokemus.
  • Liiketoimintojen yhteisyyteen on taas kiinnitetty huomiota erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa irtisanotun työntekijän tehtävät ovat liittyneet konsernin yhteisiin sisäisiin toimintoihin.


Työn tarjoamisvelvollisuuden laajuus työnantajayrityksen määräysvallassa olevissa yrityksissä määräytyy edellä esitettyjen kriteerien perusteella tehtävän toimintojen yhteisyyttä koskevan kokonaisarvion perusteella. Henkilöstöasioiden yhteisyys on siltä osin erityisasemassa, sillä laaja henkilöstöasioiden hoidon yhteisyys voi edellä mainituista kriteereistä riippumatta yksinäänkin johtaa työn tarjoamisvelvollisuuden ulottumiseen toiseen yritykseen. Toiseen yritykseen ulottuvan työn tarjoamisvelvollisuuden syntyminen edellyttää aina myös jonkinasteista henkilöstöasioiden hoidon tai henkilöstön käytön yhteisyyttä.

Työn tarjoamisvelvoite on voimassa koko työsuhteen ajan, myös irtisanomisaikana. Velvoite ei kuitenkaan ulotu työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan.


Kirjoittaja

Maaria Uusi-Simola

juristi, neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari​​​​​​​


Alkuperäinen artikkeli julkaistu täällä. Neuvontapalvelu on maksuton Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenille. Kauppakamareiden jäsenet saavat HRA-koulutuksen jäsenetuhintaan.

​​​​​​​