Työterveyshuoltoa koskeva asetus uudistuu – pakolliset ja vapaaehtoiset palvelut erotellaan

Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää työterveyshuollon sisältöä, parantaa toiminnan vaikuttavuutta ja vahvistaa työnantajan asemaa palvelujen määrittelyssä, kirjoittaa Helsingin seudun kauppakamarin neuvontapalvelun johtava juristi Kirsi Parnila.

Pakolliset ja vapaaehtoiset palvelut näkyviin

Käytännössä ongelmana on ollut, ettei työnantaja ole aina tiennyt, mitkä työterveyshuollon palvelut sen on lain mukaan järjestettävä ja mitkä ovat sen vapaasti päätettävissä. Epäselvyyttä on esiintynyt esimerkiksi terveystarkastusten ja työkykyä tukevien palvelujen kohdalla. Tämä on vaikeuttanut palvelujen tarpeellisuuden ja kustannusten arviointia.

Jatkossa työterveyspalvelujen tarjoajan on selkeästi eriteltävä työterveyshuoltosopimuksessa

• lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat palvelut sekä
• työnantajan vapaaehtoisesti hankkimat muut terveydenhuollon palvelut.

Erottelun avulla työnantajan pitäisi paremmin nähdä, mitä sen on pakko hankkia, mistä lisäpalveluista se on itse päättänyt ja mistä kustannukset muodostuvat. Nykyiset sopimukset on muutettava uuden vaatimuksen mukaisiksi viimeistään vuoden 2029 alussa.

Mitkä palvelut ovat pakollisia?

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat edelleen muun muassa työpaikkaselvityksen tekeminen, työn riskeihin perustuvat terveystarkastukset, neuvonta ja ohjaus sekä työkyvyn seuranta ja tukeminen työterveyshuoltolain edellyttämässä laajuudessa.

Uudistus ei olennaisesti laajenna työnantajan velvollisuuksia.

Esimerkiksi melualtistukseen tai erityistä terveydellistä soveltuvuutta edellyttävään työhön liittyvät terveystarkastukset ovat lakisääteisiä. Sen sijaan pelkästään työntekijän ikään perustuva yleinen terveystarkastus ei lähtökohtaisesti kuulu pakolliseen työterveyshuoltoon. Myös sairaanhoitopalvelujen järjestäminen säilyy työnantajalle vapaaehtoisena.

Työpaikan tarpeet ohjaavat palvelujen sisältöä

Uudistuksessa korostetaan työnantajan roolia työterveyshuollon sisällön ja laajuuden määrittelyssä. Palvelujen tulee perustua työpaikan todellisiin tarpeisiin.

Työterveyshuollon suunnittelussa on hyödynnettävä työnantajan työturvallisuuslain mukaista vaarojen selvitystä ja arviointia. Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys on tarkoitus sovittaa nykyistä paremmin yhteen, jotta vältetään päällekkäistä työtä. Työpaikkaselvitys on tehtävä työn sisältö ja työolosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisin menetelmin ja asiantuntijoin.

Vastuut työkyvyn tukemisessa selkeytyvät

Työkyvyn ylläpitäminen ja tukeminen on ensisijaisesti työnantajan omaa toimintaa. Työnantaja voi esimerkiksi muokata työtehtäviä, keventää työmäärää tai tehdä työaika- ja ergonomiajärjestelyjä.

Työterveyshuollon asiantuntemusta tarvitaan, jos työpaikan omat keinot eivät riitä tai jos tarvitaan terveydentilaa koskevaa arviota. Samalla työterveyshuollolta edellytetään aiempaa ennakoivampaa otetta työkykyä uhkaavien tekijöiden tunnistamiseen.

Lisäksi yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa täsmennetään, neuvontaa ja ohjausta voidaan toteuttaa myös ryhmämuotoisesti ja palveluntuottajan on suunniteltava toimintansa laadun ja vaikuttavuuden seuranta. Työterveyshuollon kustannusten korvaamisen periaatteet eivät muutu.

Mitä työnantajan kannattaa tehdä?

Työnantajan kannattaa käydä työterveyshuoltosopimus ja toimintasuunnitelma palveluntuottajan kanssa läpi sekä tarkistaa, että

• pakolliset ja vapaaehtoiset palvelut sekä niiden hinnat on eroteltu
• palvelut perustuvat ajantasaiseen vaarojen arviointiin
• työpaikkaselvitys vastaa työpaikan todellisia riskejä ja
• työkyvyn tukemisen vastuut ja toimintatavat on sovittu selkeästi.

Uudistus ei olennaisesti laajenna työnantajan velvollisuuksia. Sen keskeinen käytännön merkitys on, että työnantaja pystyy jatkossa paremmin arvioimaan, mitkä palvelut ovat pakollisia ja mitä palveluja se haluaa hankkia vapaaehtoisesti.

Muista henkilöstön osallistuminen: Jos työterveyshuollon sisältöä tai laajuutta muutetaan, asia on käsiteltävä ennen työnantajan päätöstä työterveyshuoltolain 8 §:ssä tarkoitetussa työsuojelun yhteistoimintamenettelyssä. Työnantajan on myös annettava henkilöstölle tai sen edustajille asian käsittelyä varten tarpeelliset tiedot riittävän ajoissa.

Kirsi Parnila
johtava juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari

Alkuperäinen artikkeli julkaistu täällä. Neuvontapalvelu on maksuton Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenille. Neuvontapalvelu on maksuton Helsingin seudun, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Rauman, Riihimäen-Hyvinkään, Satakunnan ja Turun Kauppakamarien jäsenyrityksille.

Kauppakamareiden jäsenyritykset saavat HRA-koulutuksen jäsenetuhintaan.