Hallitusohjelma 2023 – Mitä muutoksia ohjelma tuo mukanaan ja miten varautua muutoksiin?

Kun Suomen uusi hallitus julkaisi kesällä hallitusohjelman, syntyi paljon keskustelua sen vaikutuksista työelämään. Hallitusohjelmassa on monia kohtia, jotka tulevat muuttamaan suomalaista työmarkkinaa. Tässä kirjoituksessa vedetään yhteen keskeisimpiä muutoksia ja otetaan kantaa siihen, miten HR ja muu yritysjohto voi varautua tuleviin muutoksiin.

Kesällä julkaistun hallitusohjelman löydät täältä.


Keskeisimmät hallitusohjelmaan kirjatut muutokset

  1. Työntekijöiden irtisanomiskynnyksen madaltaminen henkilöperusteella
    1. Irtisanomiseen riittää jatkossa asiallinen syy, kun tällä hetkellä laki vaatii painavan ja asiallisen syyn.
  2. Määräaikaisuus ei aina tarvitse perustetta
    1. Jatkossa vuoden määräaikainen työsopimus olisi mahdollista tehdä myös ilman erityistä perustetta. Samalla lainsäädännöllä varmistettaisiin, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista, joka on ollut monilla aloilla ongelma.
  3. Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi
    1. Sairausajan palkkausta aiotaan muuttaa siten, että ensimmäiseltä sairauslomapäivältä ei maksettaisi palkkaa, ellei työ- tai työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos sairausloma kestää yli viisi päivää, palkka kuitenkin maksettaisiin myös ensimmäiseltä päivältä.
  4. Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen porrastus
    1. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa aiotaan porrastaa niin, että tuki olisi isompi työttömyyden alussa ja laskisi, kun työttömyys pitkittyy.
  5. Lakko-oikeutta rajataan
    1. Työriitatilanteissa tukilakkojen on oltava kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja niiden vaikutusten on kohdistuttava vain työriidan osapuoliin. Laittomaan lakkoon osallistumisesta voitaisiin määrätä työntekijälle 200 euron sakko.
  6. Palkankorotusten yleislinja sidotaan vientiin
    1. Hallitus haluaa myös vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia. Työriidoissa valtakunnansovittelijan sovintoehdotus ei voisi ylittää niin sanottua palkankorotusten yleistä linjaa, joka määrittyy tyypillisesti neuvottelut avaavien vientialojen palkankorotuksissa.
  7. Paikallista sopimista edistetään
    1. Paikallinen sopiminen tulisi mahdolliseksi kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä on.
  8. Lomautusilmoitusaika lyhentyy
    1. Työsopimuslaissa oleva lomautusilmoitusaika lyhennetään nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään ja tätä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.
  9. Yhteistoimintalaki sovellettavaksi vain 50 työntekijän organisaatioihin ja neuvotteluaikoja lyhyemmäksi
    1. Hallitus nostaa yhteistoimintalain soveltamiskynnyksen nykyistä korkeammalle, 20 työntekijästä 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Muutosneuvottelujen vähimmäisajat aiotaan puolittaa, mikä vaikuttaa henkilöstön mahdollisuuksiin neuvotella ja vaikuttaa muutosneuvotteluissa.
  10. Takaisinottovelvollisuuteen muutoksia
    1. Työsopimuslaissa oleva työntekijän takaisinottovelvollisuus aiotaan poistaa alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, ja tätä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.
  11. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa
    1. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa aiotaan lakkauttaa.


Miten varautua muutokseen?

Vaikka monille muutoksille on asetettu kohtuullisen kunnianhimoisiakin voimaantulotavoitteita, tulee kaikki muutokset käsitellä lainsäädäntöprosessin mukaisesti. Vaikka osa muutoksista on kirjattu tulemaan voimaan jo ensi kesänä, tulee suurimpaan osaan todennäköisimmin siirtymäaikoja. Ei myöskään ole täysin varmaa, että kaikki hallitusohjelman kirjaukset menevät sellaisenaan läpi. Työntekijäpuoli on varustautunut erilaisin mielenilmauksin ja lakkouhkin, joten tilanteen kehittymistä kannattaa seurata tiiviisti.

Työlainsäädännön lisäksi myös työehtosopimukset määrittelevät työsuhteiden vähimmäistasoja. Vaikka lainsäädäntöön tehtäisiinkin muutoksia, ei kaikki niistä tule sovellettaviksi sellaisinaan, vaan työnantajien on edelleen noudatettava alansa työehtosopimuksia.

Nyt on kuitenkin hyvä hetki pohtia, millaisia ehtoja juuri teidän organisaatiossanne halutaan soveltaa jatkossa. Mitkä nähdään olevan teidän organisaatiokulttuurillenne ja työnantajamielikuvalle relevanteimmat ehdot? Miten houkuttelette ja pidätte juuri teidän toimintanne kannalta kriittisimmät osaajat? Haluatteko edetä minimillä vai laatia omat henkilöstökäytännöt? Miten kuitenkin varmistua siitä, että säilytätte tietyn jouston? Että ette nyt tehtävillä päätöksillä sido käsiänne lopullisesti.

Pysähtykää organisaatiossanne hetkeksi ja pohtikaa asiaa laajemmasta henkilöstöstrategisesta näkökulmasta. Kun nämä tavoitteet ovat kirkkaana mielessä, olette valmiimpia myös reagoimaan lainsäädännöllisiin muutoksiin, jos tarvetta on. Tosiasia kuitenkin on, että työsuhdeasiat ja -osaaminen ovat johdon agendalla tulevina vuosina.



Kirjoittaja

Maria Setälä

Senior Consultant, Partner, HR Legal Services Oy

Maria on työsuhdejuridiikan ja HR-asioiden moniosaaja. Maria on ollut mukana tekemässä monien organisaatioiden henkilöstösuunnittelua ja ollut varmistamassa eri prosessien oikeudenmukaisuuden ja toimivuuden. Marian toimintaa ohjaavat oikeudenmukaisuus, liiketoimintalähtöisyys sekä asioiden tekeminen kerralla järkevästi ja oikein.