RekryKoulutukset madaltavat kynnystä yrityksen ja kv-osaajan välillä: maahanmuuttajanaisen tie työpaikkaan Suomessa

Kansainvälisten työvoiman tarve on tunnistettu Suomessa, mutta sen hyödyntämisessä ollaan vielä alkutekijöissä. Erityisesti täällä jo asuvat, koulutetut (työperäiset) maahanmuuttajat ovat pitkälti hyödyntämätön voimavara. Suomi ei pidä heistä kiinni ja yrityksillä on korkeat kynnykset.


RekryKoulutuksilla eli rekrytoivilla työvoimakoulutuksilla voidaan madaltaa aloituskynnystä yrityksen ja kv-osaajan välillä, antaen perehdytys- ja tutustumisaikaa ennen palkkauspäätöstä. RekryKoulutukset ovat yleensä noin 4-6 kk kestäviä rekrytoivia koulutusohjelmia, joissa yhdistyvät tietopuolinen opetus ja työssäoppiminen. RekryKoulutukset suunnitellaan aina yhteistyössä yritysten kanssa, joilla on resurssipulaa.


MBA Roksana Parvinin tarina osoittaa, miten iso vaikutus RekryKoulutuksella on tulevaisuuteen työnhakijan kannalta, vaikka kaikki ei menisikään heti maaliin

Tapasin Roksana Parvinin ensimmäistä kertaa alkusyksyllä 2019, lounaalla Turun Halisten Hesburgerissa. Tapasimme, koska hän oli hakenut järjestämäämme rekrytoivaan työvoimakoulutukseen ja haastattelin häntä mahdollista yritysmätsäystä varten. Hän kertoi olevansa uupunut, aivan yksin ja että elämä seisoi paikallaan ilman mitään tietoa tulevasta. Suomeen muutosta oli kulunut jo yli kahdeksan vuotta.

Roksana on koulutukseltaan MBA ja kotoisin Bangladeshista, missä hän työskenteli asiakkuusjohdossa kansainvälisessä laivarahtiyhtiössä. Mahdollisuus päästä etenemään Aasian ja Euroopan välisen logistisen toimitusketjun työtehtävissä johdatti hänet opiskelemaan ja työharjoitteluun Suomeen. Täällä syntyi myös hänen lapsensa.

Alku lähti siis hyvin liikkeelle. Sitten tuli avioero, yhteishuoltajuus ja pysyvää (tai minkäänlaista) työpaikkaa ei löytynytkään, aktiivisesta hakemisesta huolimatta. Perhetilanteen vuoksi oli myös mahdoton vaihtoehto palata takaisin lähtöruutuun.

Tavatessamme Roksana oli ollut jo vuosia työnhakijana, tuloksetta, usein saamatta edes vastausta hakemuksiinsa. Häntä oli neuvottu suuntautumaan hoivatyöhön ja hän työskenteli hetken kaupan kassalla, mutta ei halunnut heittää koulutustaan ja työkokemustaan hukkaan.


Joulukuussa 2023

Olin pari minuuttia myöhässä liukkaan ajokelin takia, joten Roksana odotti jo paikalla samaisessa Hesburgerissa. Hän oli tarmokkaan ja tasapainoisen näköinen, vaihdoimme kuulumisia ja joululahjat hyväntuulisesti. Roksana kertoi miten taannoinen Gdanskin reissu oli mennyt pojan ja vuoden 2019 RekryKoulutuksessa löytyneen hyvän ystävän kanssa.

Hänellä oli tullut syksyllä vuosi täyteen vakituisessa, kokoaikaisessa työpaikassa Turussa. Hän oli pystynyt muuttamaan yksiöstä kaksioon, jotta koululainen sai oman huoneen. Lähitulevaisuuden suunnitelmissa olisi oman asunnon ostaminen, ja hyvä elämä kaikin puolin, työtä tekevänä äitinä Suomessa.

Miten hän onnistui nousemaan vuosien ahdingosta tähän tilanteeseen? Kuinka moni olisi uskonut tai miten hän itse jaksoi uskoa, että pääsee eteenpäin? Tilastollisesti tämä onkin epätodennäköistä, erityisesti maahanmuuttajanaisten työttömyys on ollut pitkään korkealla, mutta onneksi parantumassa.

Matalaa kynnystä tarvitaan

Ilman matalan kynnyksen rekrytoivaa koulutusta tilannetta olisi voinut olla mahdotonta kääntää. Roksana hallitsee hindin kieltä, joten RekryKoulutuksessa löysimme mm. Intiaan suuntautuneen suomalaisyrityksen joka pystyi ottamaan hänet avustaviin työtehtäviin. Vaikka yritys ei lopulta palkannut häntä, niin tämä jakso oli CV:n kannalta iso asia, tuore työkokemus. Lisäksi hän otti kaiken irti ohjelman lähiopetusjaksoista ja loi siellä itselleen ystäväpiiriä muiden osallistujien kanssa. Ennen kaikkea hän pääsi sisälle suomalaiseen työyhteisöön ja -rytmiin, mikä lisäsi uskoa jatkon suhteen.

Hän sai RekryKoulutuksesta puhtia ja hakeutui itse oman alansa logistiikkayritykseen ja neuvotteli sinne puolen vuoden harjoittelusopimuksen. Tässä kohtaa tuli romahdus. Yritys ei palkannutkaan häntä sen jälkeen. Kävimme kriisitunnelmissa puhelinkeskusteluita ja olin huolissani hänen voinnistaan. Roksanaa piinasi se, mikseivät asiat järjestyneet. Itse mietin, olinko antanut hänelle turhaa toivoa aiemmin.

Onneksi hänelle kävi lopulta hyvin – hän sai vakituisen työsopimuksen toiseen alansa yritykseen ja sitä ennen toimi myös muiden kv-osaajien vertaistutorina RekryKoulutuksissa ja kävimme työnhakuun liittyen sparrausta.

Kaikki ei mennyt Roksanan kohdalla heti maaliin, usko oli välillä koetuksella, mutta jokainen vaihe oli askel eteenpäin lopulta vakituiseen työpaikkaan pk-yrityksessä, jotka hän kokee mielekkäämpänä työympäristönä kuin isot organisaatiot.


Kv-osaajista selvää liiketoimintahyötyä

Business Finlandin kulttuurisen monimuotoisuuden liiketoiminnalliset hyödyt suomalaisssa yrityksissä 2022 -tutkimuksessa kansainvälisten työntekijöiden tuoma liiketoiminnallinen hyöty tuli esiin selkeästi:

https://www.businessfinland.fi/49c676/contentassets/580058fd28ae4d65a671f65aaf5b1c11/kulttuurillisenmonimuotoisuudenhyodyt.pdf

​​​​​​​


Kirjoittaja

Anu Haveri

HRA®-koulutuksen ja tutkinnon hyväksytysti suorittanut (2023)

Yrittäjä/Rekryovi Oy www.rekryovi.net

VTK ja HRA-sertifioitu Anu Haveri on toiminut rekrytoinnin parissa yli 12 vuotta, ensin sivutoimisesti ja nyt jo vuosien ajan päätyönään. Anun tausta on sisällöntuottajana media- ja viestintäaloilla sekä btob-liiketoiminnassa operatiivisissa, projektijohtamisen ja konsultoinnin työtehtävissä. Ongelmanratkaisu, toisten auttaminen ja asioiden organisoiminen innostavat häntä paljon, joten hän on päätynyt juuri oikealle uralle.