Läpinäkyvyys on rekrytoinnin laadun tae

Rekrytointi on yksi organisaation käyntikorteista. Siinä näkyvät yrityksen arvomaailma, johtamiskulttuuri ja suhtautuminen ihmisiin – sekä sisäisesti että ulospäin. Siksi ei ole liioiteltua sanoa, että rekrytoinnin laatu kertoo paljon koko organisaation kypsyydestä. Ja laadun keskeinen edellytys on läpinäkyvyys. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Ja miksi se on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan?

Usein läpinäkyvyydestä puhuttaessa ajatellaan vain palkkatasojen julkaisemista tai haastattelujen aikataulujen kertomista

Ne ovat toki osa sitä, mutta läpinäkyvyys liittyy myös prosessin ennakoitavuuteen, päätöksenteon perusteiden avaamiseen ja avoimeen vuorovaikutukseen – siihen, miten valinnat tehdään ja miksi joku etenee ja toinen ei.

Yksi tärkeimmistä – ja usein aliarvostetuimmista – läpinäkyvyyden muodoista on rehellinen ja tarkka kuvaus itse tehtävästä ja työpaikasta. Mitä työ todellisuudessa pitää sisällään? Millaisia odotuksia asetetaan? Mitkä ovat roolin haasteet, ja mihin henkilön toivotaan erityisesti panostavan? Mitä ongelmaa hän tulee työssään ratkaisemaan?

Yrityksen sisällä voi esiintyä haasteita esimerkiksi esihenkilötyössä, tiimihengessä tai palkitsemisen selkeydessä. Voisiko näitäkin asioita avata jo rekrytoinnin yhteydessä – voisivatko ne jopa motivoida paikan vastaanottamiseen, jos niihin pääsee itse omassa tehtävässä vaikuttamaan? Vai annetaanko siloteltu kuva, jonka perusteella hyvä hakija ottaa tehtävän vastaan, huomaa ristiriidat arjen ja odotusten välillä ja päättää purkaa työsuhteen koeajalla? Ja sama rekrytointi alkaa taas alusta. Voivatko haasteet olla osa roolin vetovoimaa – jos ne tuodaan esiin rehellisesti ja niihin saa tarttua?

Miksi läpinäkyvyys on juuri nyt kriittistä?

Työmarkkinat ovat muuttuneet. Hakijat ovat entistä tietoisempia oikeuksistaan ja odotuksistaan, ja kilpailu osaajista on kovaa. Lisäksi EU:n tuleva palkkaläpinäkyvyysdirektiivi tuo työnantajille uusia velvoitteita – myös rekrytointivaiheessa.

LinkedInissä jaetaan nykyään kaikki kokemukset – niin hyvät kuin huonot – ja usein juuri ne negatiiviset saavat eniten näkyvyyttä. Työnantajalla ei useinkaan ole mahdollisuutta kommentoida omalta osaltaan, ehkä vain pahoitella huonoa kokemusta.

Läpinäkyvyys on keino erottua ja rakentaa luottamusta – olla rehellinen - ei vain ulospäin, vaan myös organisaation sisällä.

Läpinäkyvä rekrytointi ei vaadi ihmeitä – mutta se vaatii tahtoa

Läpinäkyvä rekrytointi ei edellytä valtavia resursseja, mutta se vaatii tietoista päätöstä ja halua kehittää. Se vaatii uskallusta, yhteistyötä ja keskustelua – erityisesti johdon kanssa. Se edellyttää vuoropuhelua ja avoimuuden kulttuuria. Parhaimmillaan se johtaa parempiin rekrytointipäätöksiin, vahvempaan työnantajamielikuvaan, sitoutuneempiin työntekijöihin – ja siihen, että uusi henkilö todella pysyy tehtävässään.

Läpinäkyvyys syntyy pysähtymällä ja puhumalla vaikeistakin asioista

HRA-koulutuksessa pysähdytään usein huomaamaan kiireisen rekrytointiprosessin “pimeitäkin nurkkia”. Kouluttajien käytännön esimerkit ja osallistujien jakamat kokemukset vahvistavat osaamista ja rohkaisevat nostamaan myös vaikeampia rekrytoinnin näkökulmia keskusteluun organisaation sisällä. Tervetuloa mukaan HRA-koulutukseen – siellä tehdään rekrytointia, jolla on vaikutusta.